Uudenlaiseen arkeen sopeutumista



Jooelin ensimmäinen koulumatka.

Poikien koulutaival 

Meidän arkemme sai aivan uuden käänteen maanantaina, nimittäin Johannes ja Jooel lähtivät esikouluun. Täällä aloitetaan esikoulu jo 3-vuotiaana! Maanantai oli itselleni aika haikea päivä. Tietyllä tavalla yksi ajanjakso elämässämme päättyi, vaikka Eden jäikin vielä kotiin. Pojat ovat todella hyvin viihtyneet koulussa. Esikoisemme Johannes (5v.) sosiaalisena luonteena on jo ekalla viikolla saanut hyvin kavereita ja innokkaana menee joka aamu kouluun. Jooelkin (3v.) tykkää olla koulussa, vaikka ensimmäisinä päivinä hänen oli hiukan haikeaa jäädä koululle, mutta loppuviikkoa kohden tilanne jo helpottui. Koulupäivät alkavat klo 9 ja loppuvat klo 14. Eväät täytyy aina tehdä mukaan ja Espanjassa on se tapa, että vanhemmat saattavat lapsensa kouluun ja hakevat päivän päätteeksi. En tiedä tarkalleen minkä ikäisiksi heidät saatetaan kouluun, mutta ilmeisesti kuitenkin useamman vuoden ajan. Poikien koulu sijaitsee aivan kiven heiton päässä kodistamme, vajaan puolen kilometrin päässä, mikä todella helpottaa arkeamme. On ollut ihmeellistä kun yhtäkkiä joka päivä on useamman tunnin ajan rauhallista. Usean vuoden ajan on tottunut siihen, että koko ajan on kovasti säpinää ja meteliä kotona. Poikien ekana koulupäivänä koinkin sellaista erikoista haikeuden ja tyhjyyden tunnetta, enkä oikein osannut nauttia "omasta ajasta". Tuli jopa vähän hölmistynytkin olo: "Kuulen pitkästä aikaa kunnolla omat ajatukseni, mitäs tässä nyt oikein tapahtuu". Kuluneen viikon mittaan uusi, koulun rytmittämä arki on kuitenkin tuntunut todella hyvältä ja toivotulta. Saamme Tommin kanssa tehostetusti keskittyä mm. espanjan kielen opiskeluun. Lisäksi työjuttujen ja vastuutehtävien valmisteleminen on ollut niin paljon helpompaa nyt kun pojat ovat koulussa. Olen käsittänyt, että varsinaisesti esikoulu ei ole pakollinen täällä Espanjassa, mutta jos siitä aikoo "luistaa", niin pitää löytyä todella hyvä syy, siihen jos ei halua laittaa lapsiaan esikouluun. Meille oli aika selvää jo ihan kielen ja ystävien saamisen kannalta, että laitamme pojat kouluun, heti kun vain koulupaikka järjestyy.


Poikien ensimmäinen koulupäivä.

Eväät tehdään joka aamu kouluun. Tässä ekan aamun eväät.

Tommi hakemassa Edenin kanssa poikia koulusta.


Näky toteutuu...

Tällä viikolla starttasimme seurakunnassa uuden perhekerhon. Tämä uusi perhekerho on ikäänkuin jatkumoa Laukaassa perustetulle Lämmin Sydän -perhekerholle. Tämä espanjalainen versio on nimeltään Taller Dulce Gorazón (Makea Sydän -kerho). Muutama kuukausi sitten sain Jumalalta näyn, että seurakuntamme "pitkän pöydän" ympärillä istuu joukko naisia kahvittelemassa ja lapset leikkivät keskenään... Eräs tietty ihmisryhmä laskettiin erityisesti tuolloin sydämelleni. Oli koskettavaa nähdä miten uskollinen Jumala on, tuo näky on nyt toteutunut siltä osin. Ekaan kerhoon saapui 6 äitiä lapsineen. Saimme tutustua toisiimme kahvittelun lomassa. Odotan innolla mitä kaikkea Jumala onkaan varannut näille äideille ja heidän perheilleen! Jumala heitä rakastaa!

Taller Dulce Corazón -kerhon äidit saivat pienet tervetuliaislahjat. 

Virkkausinto leviää!

Monet varmaan tietävät, että olen "hieman" höpsähtänyt käsitöiden tekemiseen, maalaamiseen ym. luovaan puuhaan. Mulla onkin pitkään ollut "virkkauskausi" menossa, eikä loppua taida näkyä... Erityisesti eläinhahmojen virkkaaminen on ollut lähellä sydäntäni. Olen ollut todella iloinen kun kaksi pikkutyttöä seurakunnastamme alkoivat pyytämään, että opettaisin heillekin virkkaamista. Siitä virisi idea, että kokoan molemmille tytöille omat boksit ja niihin tarvikkeet virkkaamisen opettelua varten. Nyt sitten olemme sopineet, että aina seurakunnassa käydessämme ja tavatessamme toisiamme opastan ja neuvon näille tytöille virkkaamista! Tuli valtava ilo omaan sydämeen, että joku muukin innostuu käsitöistä.
Pupuja ja nallukoita on tullut virkattua täällä Espanjassakin. Aina kun esimerkiksi vien lapsia puistoon, minulla on käsityöt mukana. En oikein osaa "vain" istua puistonpenkillä. Samoin automatkat on kiva virkata. Puput ja nallet ovat saaneet uudet kodit täältä San Javierista. Olen nimittäin kokenut, että Jumala on kehoittanut antamaan niitä lahjaksi mm. naapureillemme ja pari pikkutyttöä lähipuistosta tulevat saamaan lähipäivinä omat puput. Koen, että näillä käsityöjutuillakin saan olla viemässä Jumalan rakkautta eteenpäin, kohdata ihmisiä ja ilahduttaa heitä... Uskon, että meille jokaiselle Jumala on antanut monia lahjoja ja taitoja, joiden kautta saamme osoittaa muille rakkautta ja välittämistä. Joku saattaa olla herkkä ja rakastava rinnallakulkija ihmisille, joilla on vaikeaa, toinen taas on hyvä jossain käytännön työssä, vaikka korjaamaan rikki menneen auton tai polkupyörän. Joku osaa leipoa maailman ihanimman suklaakakun. Mikä on sinun lahjasi, jolla voit ilahduttaa lähimmäistäsi? :)



Tästä se lähtee... tytöt pääsevät harjoittelemaan virkkausta. :)

Espanjassa puputkin ovat saaneet omat Flamenco-mekot! 


Tukaani muutti Suomesta pupujen iloksi! 


Kiireisiä viikkoja ja ystävän vierailu

Viime viikot ovat olleet tosi kiireisiä, on ollut paljon töitä ja virastoasioita. Lasten koulun alkaminenkin teetätti monenlaista paperityötä. On kuitenkin ollut tosi kivaa ja opettavaista päästä käyttämään espanjan kieltä nyt monissa eri tilanteissa ja seurakuntatyössä. Itseäni on erityisesti koskettanut mm. kerhotyössä lasten into, kuinka he heittäytyvät mukaan. Askartelu on tosi mieleistä heille ja ilo on nähdä lasten riemu ja osallistumisinto!

Perjantain lastenkerhossa askarteluhetki...

Teimme lasten kanssa rukousten puun. Puu täyttyi lasten rukouksista!

Tommi saarnaamassa lähetyskokouksessa.

Eden äidin kanssa sunnuntain kokouksessa.

Rosa ja Eden.

Montse ja Antonio valmistivat raikasta appelsiinimehua lähetyskokouksen yhteydessä lähetystyön hyväksi.

Meidän perheen komea miesporukka.


Tällä viikolla saimme ystävämme, Teemun visiitille luoksemme. Hän toimii tällä hetkellä Laukaan helluntaiseurakunnan Kotikulman pastorina. Ilo oli viettää muutamia päiviä yhdessä. Kotiseurakuntamme oli laittanut Teemun mukana runsaan tuliaispakkauksen saunavihtoineen, purkkapusseineen ym. Tuosta paketista on iloa vielä pitkään! Lämmin kiitos Laukaa ja rakkaat seurakuntalaiset!

Ihana lähetys Laukaan Kotikulmasta. Kiitos paljon!


Johannes iloitsi ystävältään Saralta saamastaan kortista. 

Jaana Ahvonen oli taiteillut upeita perhekuvia pakettiin. Wau.

Tiina.K. oli tehnyt meille tämän hellyyttävän tukaanin. Tukaanin nimeksi tuli Taisto.

Rakas Kotikulman väki.


Teemu Turunen saarnasi rukousillassa keskiviikkona.


Siunattua alkavaa viikkoa kaikille!

"Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret."
 5. Moos. 33:27

-Helena-

Kommentit

  1. Olet kyllä taitavia virkattuja eläimiä tehnyt! Hienoa, kun muutkin saavat nauttia sinun käsityöluovuudestasi.
    Tsemppiä pojille koulutaipaleelle!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Terveiset kentältä! -haastattelussa lähettipariskunta Irmeli ja Ilpo Viljanen

Suomessa...

Juhlatunnelmissa...