Hiljentymistä, kielenopiskelua ja erikoinen ranta...

Meidän työjakson alku alkaa olla siinä vaiheessa, että sellainen perusarki on viimein löytynyt kaiken muutto- ja virastoasioiden jälkeen. Meidän arki on täällä hyvin erilaista kuin Suomessa, mutta sanoisin, että hyvällä tavalla erilaista. Ehkä suurin muutos on tapahtunut lasten arjessa. Heitä ei täällä enää kiinnosta niinkään tabletit ja telkkarit vaan he mieluummin tykkäävät leikkiä pihalla ja sisällä. Se onkin siunaus, kun ulos on helppo lähteä puistoon ja sisälläkin on mielekästä leikkiä, kun on tilava asunto.

Oman mieleni täyttivät ensimmäisinä kuukausina kaikki käytännön asiat ja niistä selviäminen. Uusi kieli toi suurimman haasteen alkuun. Kieli kuitenkin tarttuu pikkuhiljaa ja koko ajan on helpompaa. Vaikka en omista parasta mahdollista keskittymiskykyä, on Jumala auttanut kielen opiskelussa ja motivaation sen oppimiseen on suuri. Ollaan sosiaalisia ihmisiä ja eletään täällä sosiaalisessa kulttuurissa, joten on todella suuri motivaatio päästä kieleen sisälle. Jumala on siunannut meitä hyvällä kielenopettajalla ja paljon opiskelemme myös itsenäisesti. Nyt olemme aloittaneet iltaisin, kun lapset ovat menneet nukkumaan, opiselemaan kahdestaan verbien taivutuksia. Suuri ilo on kun monista arjen asioista selviytyy jo paremmin ja saarnojakin alkaa jo ymmärtämään kokouksessa ja ruokapöydässä saa jo keskustelua aikaiseksi. Työtä kielen kanssa on vielä paljon, mutta kielen opiskelu on mielekästä täällä kun sitä pääsee heti kokeilemaan ja käyttämään.

Jacobo käy meillä viikottain kotona opettamassa espanjan kieltä.

Siunattiin uusi kotimme seurakunnan voimin.

Nyt kun ollaan päästy alun kiireistä ja arki on tasapainottunut, on ollut myös paremmin aikaa hiljentyä Jumalan eteen, etsien sitä näkyä mitä varten hän on juuri meidät tänne lähettänyt.

Kun kävin viime vuoden marraskuussa täällä aktiossa, asuimme pienessä El Mojón -nimisessä kylässä. Siellä on pieni merenranta, jota pitkin kävelin ja rukoilin. Niinä iltoina Jumala puhui sydämelle, että meidän tulee seuraavaksi muuttaa Espanjaan. Muistan kuinka hänen läsnäolonsa oli murtava. En silloin arvannut, että menee alle vuosi, että asumme jo Espanjassa. Nyt olen viime aikoina palannut tuolle samalle rannalle. Kotona on meluisaa tietysti lapsiperheessä ja meistä kaikki tarvitsee hiljentymisen aikaa. Aikaa Jumalan kanssa. Tuosta rannasta on tullut nyt itselleni rauhoittumisen paikka. Siellä rukoilen ja luen Raamattua. On ollut ihmeellistä huomata kuinka Jumala on siellä antanut uutta voimaa läsnäolossaan ja puhunut sydämelle ja antanut näkyä tulevasta. Hänellä on meitäkin varten suunnitelma ja hänen suunnitelmansa on paras. Mitään muuta emme tahdo, kuin että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi meidän elämässä. Odotamme mitä kaikkea ihmeellistä hänellä onkaan varattuna.

Ensi viikolla saamme myös vieraita Suomesta, kun vanhempani ja siskoni tulevat viikoksi käymään. On mukavaa käyttää isoa taloa hyödyksi. Nyt tulevana perjantaina on myös pieni fiesta meillä kotona, johon olemme kutsuneet ystäviä ja naapureita viettämään aikaa.


Tällä hetkellä voisin sanoa kuulumisiksi, että muy bien! Oikein hyvää kuuluu tänne Espanjaan!

  - Tommi
El Mojónin rannalta

El Mojónin rannalta

Eden eli Iitu rakastaa tanssia ylistysmusiikin tahtiin seurakunnalla.

Johannes on rakastunut Espanjan maahan. Hän täytti 5 vuotta 19.11.

Luonnossa leikkimässä "kuivassa joessa" (Rio Seco).
Viileänä iltana on hyvä käydä saunassa! 




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Terveiset kentältä! -haastattelussa lähettipariskunta Irmeli ja Ilpo Viljanen

Suomessa...

Juhlatunnelmissa...