Nyt saa huokaista. Takana on iso, kuukausia vienyt muuttoprosessi. Aloitimme jo keväällä Laukaan kodin tyhjentämisurakan varaamalla kirppispöytiä useampaan otteeseen. Silti ulkomaille muuton raskaus yllätti ainakin minut tässä loppumetreillä. Tosiaan viime lauantaina saimme luovuttaa vuokra-asuntomme avaimet uusille asukkaille. Rehellisesti sanottuna en olisi selvinnyt täysissä järjissäni loppusiivouksesta ilman ihania ja toimeliaita seurakuntamme Kotikulman naisia sekä rakkaita appivanhempiani. Lämmin ja suuri kiitos kaikille asianosaisille! Olitte ihan korvaamaton tehotiimi! Täytyy tässä myöntää, että vielä viime keskiviikkona, täyden kaaoksen keskellä, sain itsekseni pienoiset itkupotkuraivarit, koska edessä oleva urakka tuntui mahdottomalta selvittää lauantaihin mennessä. Niin siitä kuitenkin selvittiin ja sain kokea, että Herra antoi uutta voimaa jokaiseen päivään (ja myöskin niitä apukäsiä!).
 |
| Tältä näytti vielä torstaina... |
 |
| Voiton puolella! |
Nyt on tosi huojentunut ja levollinen olo. Erittäin iloinen olen siitä, että kaikki kodin tavarat ja vaatteet tuli käytyä aika tarkkaan läpi niin, että kaikki turha tuli laitettua eteenpäin ja vain rakkaimmat tavarat sekä ne mitä palatessa tarvitsee, tuli vietyä varastoitavaksi. Aiemmissa muutoissa Suomen sisällä on tullut vain jemmattua kaikki mahdollinen seuraavan asunnon varastoon, joten voitte kuvitella kuinka hirveästi vuosien saatossa ehtii kertyä turhaa roinaa, mitä ei koskaan tule käytettyä. Periaatteessa ihminen pärjää aika pienellä materiamäärällä. Kaiken tämän muuttoprosessin keskellä materiaan kiintyminen tai siitä kiinni pitäminen on kyllä menettänyt merkityksensä. Ei tavarat ja niiden omistaminen tee ketään pysyvästi onnelliseksi. Olen tullut siihen tulokseen, että onnellisimmillaan ihminen on sillon kun hän kulkee Jumalan tahdossa ja ottaa uskonaskeleet siihen suuntaan mihin Jumala kutsuu.
 |
| Eden täytti 19.8. 8kk. |
 |
| Hän on neiti aurinkoinen, yleensä ;) |
Olemme Tommin ja lasten kanssa saaneet huomata näinä viikkoina ja päivinä miten tarkasti Jumala pitää huolen meistä, aivan kaikissa asioissa! Avainten luovutusta edeltävänä iltana huomasin, että eihän mulla itselläni olekaan minkäänlaista kunnollista matkalaukkua, lasten tavarat olin jo saanut lähtövalmiiksi ja Tommi oli pakannut omansa. Noh, siinä olimmekin sitten sopineet, että menemme vielä viimeisenä iltana saunomaan eräiden seurakuntalaistemme kotiin. En muistanutkaan, että he olivatkin jo aiemmin keväällä luvanneet, että voisin saada heiltä tarvittaessa matkalaukun mukaan. Se oli juuri sopiva ja tosi kaunis kaiken lisäksi! Tämän lisäksi Eden-neiti sai heiltä suloiset ensikengät mukaansa. Äidin sydän oli haljeta ihastuksesta, niin suloiselta rakas pikkutyttöni näytti söpöissä kengissään. Eden muuten viime viikolla nousi seisomaan ekan kerran omin avuin, vieläpä muuttolaatikkoa vasten! Se näky jäi kyllä varmasti ikuisesti mieleen ja sain onneksi kuvankin siitä näpsästyä!
 |
| Näillä on kiva ottaa ensiaskelia! |
 |
| Onnistumisen riemua! Ekan kerran nousu tukea vasten. Isoveli häkeltyneenä ja onnesta soikeana vieressä. :) |
Nöyrä ja lämmin kiitos teille kaikille, jotka olette rukouksin muistaneet asunto-asiaamme, nimittäin nyt on löytynyt sopiva asunto San Javierista ja aivan tulevan seurakuntamme läheltä, välimatkaa on vain n.100-200 metriä! Tämä sijainti-asia on ollut itselleni ehkä se kaikkein tärkein. Siinä mielessä, että minun olisi mahdollisimman helppoa kulkea seurakunnan ja kodin väliä kolmen pienen lapsen kanssa, etten olisi Tommista tai autosta sen suhteen riippuvainen. Joten olen kyllä todella iloinen tästä uudesta kodista! Siitä myöhemmin vielä lisää.
Laivamme lähtee tänään (tiistaina) klo 17 Helsingistä Saksaan. Tänään ehkä ekan kerran koin hieman jännitystä tulevasta matkasta, mutta en sen suuremmin edelleenkään. On vain syvä rauha ja ilo tästä kaikesta. Ihmettelin muuttopuuhia tehdessä, etten tunnepuolella kokenut oikein mitään, en iloa enkä suruakaan, vaikka jätämme kotimme ja suuntaamme uusiin kuvioihin. Sitten kun starttasimme auto pakattuna Laukaasta, niin kyllähän se ikävän itku ja haikeus sitten tuli pintaan. Ajattelen, että ehkä se meneekin näin sitten, että silloin kun on toiminnan aika niin, silloin tunteiden on siirryttävä ikään kuin syrjään, koska eihän sitä muuten pysyisi oikein toimintakuntoisena. Sydän ja mieli on täynnä kiitosta Laukaan ajasta, Herra on ollut niin uskollinen! Hän vie asioita eteenpäin, johdattaa meitä jokaista Hänen teitään kulkemaan!
 |
| Lämmin Sydän -perhekerhossa kävimme vielä viimeisen kerran ennen lähtöä moikkaamassa ystäviä. |
 |
| Eden ja Kotikulman lapsityöntekijä Tarja |
 |
| Rina-neitonen |
 |
| Aura välipalalla |
 |
| Elina, Loviisa ja Eino |
 |
| Tanya ja Onni |
Automatkan suhteen emme ole tehneet vielä mitään lukkoon lyötyjä suunnitelmia, vaan ajamme sen pituisia matkoja mitkä tuntuvat hyvältä ja mitä jaksamme. Olisi aika ikävä tunne, jos pitäisi yrittää ehtiä johonkin yöpaikkaan määräajassa ja huomaisi, ettei se onnistukaan ja aikataulu ei pitäisikään syystä tai toisesta. Automatkalle olen nyt varannut paljon puuhaa lapsille, mm. tarrakirjoja, tehtävä- ja piirustusvihkosia. Saimme lahjoituksena eräältä ystäväperheeltämme lapsille dvd-laitteet, joista molemmat pojat voivat katsella piirrettyjä matkan aikana. Tämä varmasti tuo suurta helpotusta matkantekoon!
Kun tämä Espanjaan lähteminen alkoi varmistua ja häämöttää edessä päin muistui mieleeni eräs erikoinen asia. Olen nyt kahtena keväänä lenkkeillessäni erästä reittiä Laukaassa ("St1:n suora") nähnyt siinä kohdin ikään kuin näyn suuresta valtatiestä, kuinka ajelemme sellaista auringon laskun aikaan. Tuo kuva valtatiestä piirtyi aina uudestaan ja uudestaan tuolla samalla kohdalla mieleeni kun siitä lenkkeilin. Samalla koin aivan käsittämätöntä iloa, mutta tuolloin minulla ei ollut hajuakaan mitä tuo näky ja kokemus saattaisi tarkoittaa. Pian pääsemme ajamaan noilla isoilla valtateillä! Ihmeellinen on Jumala, miten Hän meille ihmisille haluaa puhua jo ennalta asioista ja ikään kuin valmistella sydämiämme tuleviin asioihin! Ihana ja turvallinen Jumala!
Yksi asia tuli vielä mieleen, kun mietin tätä muuttoamme. Tavaroitamme pakatessa, huomasin pakkaavani mukaan paljon sellaista, mitä ajattelen voivani käyttää lapsien parissa. Mukaan lähti monenlaista askartelutavaraa ja sellaisia pehmoleluja meiltä huushollista, joita olen käyttänyt apuna Kotikulman kerhotyössä. Ehkä joku olisi saattanut aika huvittuneenakin seurata mun pakkausoperaatiota, että eikös nyt tuollasia löydy Espanjastakin, mutta koin selvästi, että varsinkin lapsiin ja lapsityöhön liittyviä "aarteitani" haluan ottaa mukaan!
 |
| Valmiina lähtöön! |
 |
| Kaikkein rakkaimmat kullanmurut kultaisessa matkalaukussa! |
Tähän loppuun haluan vielä rohkaista sinua, rakas lukija, jos ja kun koet Jumalan kutsun, niin lähde rohkeasti ja ennen kaikkea rukoillen liikkeelle! Oli se tehtävä tai kutsusi mikä hyvänsä, niin Lähettäjäsi on voimallinen Sinut varustamaan ja lähettämään. Älä epäile tai pelkää. Hän on sellainen, joka pitää Sinusta huolta. Hän ei jätä eikä hylkää koskaan. Herra antaa rohkeuden ja viisauden kulkea Hänen teitään. On siunattua kun saa palvella elävää Jumalaa! Elää tätä elämää Hänen kunniakseen, mikään ei ole sen parempaa. Kerran saamme olla perillä Taivaan kodissa ja nähdä Jeesuksen kasvoista kasvoihin, sitä ennen meillä jokaisella on tehtävää täällä maan päällä. Kukaan muu ei voi ottaa sinun paikkaasi, se on juuri Sinulle räätälöity mittatilaustyönä! Saamme toimia täällä Jeesuksen käsinä ja jalkoina, rakastaen ihmisiä Jumalalle. Osoittaa edes pienen häivähdysen siitä rakkaudesta, jolla Hän on meitä rakastanut.
 |
| Kotikulmassa on syksyn ajan Espanja-aiheinen näyttely |
|
Johannes mielellään jakelee ihmisille pieniä lappusia, joissa on Raamatunlauseita. Hän itse keksi alkaa niitä jakamaan ihmisille erään kerran kun löysi niitä jostakin. Moni on kertonut saaneensa juuri "täsmä-Sanan" kohdalleen! :)
Tämä rakas Psalmi 121 on viime viikkoina pyörinyt mielessäni paljon:
1 Matkalaulu. Minä nostan silmäni vuoria kohti: mistä tulee minulle apu?
|
2 Apu minulle tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan.
|
3 Hän ei salli sinun jalkasi horjua, sinun varjelijasi ei torku.
|
4 Katso, hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku.
|
5 Herra on sinun varjelijasi, Herra on suojaava varjosi sinun oikealla puolellasi.
|
6 Ei polta sinua aurinko päivällä, eikä kuu yöllä.
|
7 Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, hän varjelee sinun sielusi.
|
8 Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi, nyt ja iankaikkisesti
|
Rukouksen sillalla tavataan! -Helena |
Mahtavaa seurata teidän lähetysmatkaa täällä blogissa :) Itse olen lähdössä Bulgariaan parin viikon päästä pienelle avustusmatkalle ja on kiva lukea muidenkin kokemuksia ja ennenkaikkea lähetyskutsun toteuttamisesta - se on ollut sydämessä jo pitkään. Siunausta tuleviin matkustuspäiviin! Täytyykin lukaista blogiasi vielä hieman tarkemmin :)
VastaaPoistaKiva kuulla! Siunattua reissua myös sinulle sinne Bulgariaan! :)
Poista